Rannekoru

Tein viime syksynä tälläisen rannekorun makeanvedenhelmistä, jotka purin vanhasta helminauhasta.

Mikä on hannamaista?

Pienenä kuulema huudin aina leveällä savonmurteella: ”Hanna muk-kaaaan...!” kuin koiranpentu, joka haluaa ehdottomasti mukaan sinne missä tapahtuu. Edelleenkin haluaisin olla kaikessa mukana, tehdä paljon, toteuttaa, saada aikaiseksi, suorittaa tehokkaasti. Tosi hannamaista, sanoisi tähän hyvä ystäväni. Valitettavasti näin on, olen suorittanut liiankin tehokkaasti, jopa uupumukseen asti.

Viime keväisen totaalisen uupumuksen kautta olen joutunut pysähtymään ja miettimään uudestaan kuinka tätä elämää haluan elää. Moni sanoo, että näinä pysähdyksen hetkinä laittaa asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Minun järjestykseni on ollut aina sama, luulen etten vain ole hahmottanut ajankäyttöä ja ymmärtänyt, että lepo ja rauhoittuminen on myös tärkeä osa elämää. Väillä täytyy levätä, jotta pystyisi nauttimaan niistä elämän tärkeimmistä asioista; omasta perheestä ja kodista.

Koruja

Viime kesänä pihaprojektini oli pannassa ja aika kului puutarhassa lähinnä pihakeinussa löhöillen. Korujen tekeminen oli kuitenkin pientä kivaa puuhaa, josta innostuin kesän kuumina päivinä. Korulokerikot oli helppo kantaa ulos terassin pöydälle ja väkerrellä varjossa nauttien samalla pihan vehreydestä ja kauniista kesäpäivästä.

Lahjapussit

Siivouslöytöjä

Aurinko paistaa ikkunasta paljastaen kaikki tahmeat sormenjäljet ovissa ja ikkunoissa. Olisi kevätsiivouksen aika, niin kodissa, mutta myös tietokoneellani. Minun läppärin muistia on täytetty 13 vuotta ilman yhtään perusteellista kevätsiivousta. Lisää kansioita, lisää faileja, säilötty aina vain lisää syvemmälle ja syvemmälle. 

Läppärin muistillakin pitäisi olla edes kerran vuodessa pakollinen ”sulatus” niin kuin pakastimella, tyhjennetään ja käydään läpi vanhat ennen kuin säilötään uutta. Työfailit on kyllä järjestyksessä, 

mutta omat kuvat ja muut tuiki tärkeät dokumentit on levinnyt vuosien varrella ympäri konetta kuin haulikolla ampuen. 

Kukkakortteja

Hei!

 Hannamaista on uusi blogini. 

Tarkoitukseni on jakaa ajatuksia ja kuvia siitä mikä juuri sillä hetkellä on pinnalla elämässäni. 

Se voi olla skräppäystä tai muuta askartelua, kaikenlaisia käsitöitä virkkauksesta pajutöihin, 

kodin sisustusjuttuja, pientä kivaa puutarhassa tai kasvimaalla tai muita ajankohtaisia ajatuksia elämästäni. 

Tarkoitukseni on päiväkirjamaisesti dokumentoida itselle mihin tämä aika oikein hujahtaa 

ja mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä. 

Näin voin myös seurata että muistan myös rauhoittua ja lepäillä välillä : )

Toivottavasti tulevat juttuni ilahduttavat ja inspiroivatkin!

 Viime aikoina olen virkannut
aurinkoisina päivinä ulkona, 

toppatakissa on tarennut hyvin
kun nostaa tuolin suojaisalle seinustalle.

Myös Havannankoiran pentumme Lily
on ihastunut näihin trikookuteisiin! 

Katsotaan mitä niistä tulee...

- Hanna -