Köynnöstukikoukeroita

Tämä koivunrisuista väkertämäni köynnöstuet ovat roikkuneet vähän repsahtaneina jo ainakin toista kesää. Kun sakarat viimein katkesi poikki, sain tänään kumman inspiraation ja sidoin uutta risua vanhan tueksi, ja ovat taas täydessä iskussa!

Näitä hassuja koukeroita vasten ovat kiivenneet kelloköynnökset ja köynnöskrassit. Taidan jättää tänä kesänä taas ihan vaan näin paljaaksi, näyttää hauskalta ilman köynnöksiäkin. Kukkapenkin vallannut maahumalakaan tuskin antaisi edes tilaa uudelle kasville!

Tarkoitukseni oli korjata myös tämä talven aikana repsahtanut valokranssi, mutta risuthan loppuivat ihan kesken. Pitääkin lähteä uudestaan hakkuuaukealle risusavottaan :)

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

- Hanna -

Kutsu rippijuhliin

Ihanaa kun lapsi pääsee ripille, 

niin äiti saa järjestää juhlat! :)

Päätin aloittaa valmistelut hyvissä ajoin ja tehdä pikkuhiljaa, tarkoitus olisi yrittää välttää kiirettä ja ulkoistaa sitten loput mitä ei ehdi itse tehdä. Kävin jo Vispilänkaupassakin hypistelemässä uusia kakkuvuokia ja voih, siellä oli vaikka mitä ihanaa, pitää mennä uudemman kerran ajan kanssa ostoksille.

Kutsukorttien tekeminen vaatii aina kompromisseja, kaikkia ihania ideoita ei pysty toteuttamaan vaan kortin pitää olla suht nopea ja sarjatyönä tehtävissä, sillä määrä on aika iso. Noh, suht paljon aikaa vievä malli lopulta syntyi, mutta en halua ihan perusjuttuunkaan taipua. Yksi lähtökohta oli myös, että kaikki tarpeet piti löytyä valmiiksi kotoa, siksi materiaalit vähän vaihtelee sen mukaan mitä sattui löytymään.

 Pyöreään aihioon tehty oma leimasin antaa aina juhlan tuntua. Leimailu on näyttävää, mutta nopeaa tehdä sarjatyönäkin. Vanhasta virsikirjasta repäisty sivu tuo kutsuun rippijuhlafiilistä!

Samaa leimasintahan voisi käyttää myös kirjekuoren kulmassa.

Vasta ensimmäinen erä on valmis, katsotaan missä vaiheessa luovutan ja laitan loput kopiokoneella...

Ihanan aurinkoista 

ja 

leppoisaa sunnuntaita kaikille lukijoille!

- Hanna -

Virkatut korit

Virkkaaminen on kyllä ihan huippua! Se on niin helppoa ja taipuu moneksi. Tällä kertaa tarve oli pikku purkkien säilytyspaikalle vessaan ja mikäpäs muu kuin virkattu kori sopii täydellisesti tähän tarkoitukseen. Vessan seinässä oli koukku valmiiksi, joten ripustettava kori toimi helposti. Innostuin virkkaamaan isomman korinkin samaa sarjaa.

Näissähän voisi säilyttää vaikka mitä muutakin ja virkata eri kokoisia tarpeen mukaan!

Aurinkoista viikonloppua!

- Hanna -

Terassin mattoa jämäkeristä

Kevät ja matonkuteet vaan jotenkin kuuluu yhteen. 

Tuota lausetta kirjoittaessa tuli mieleen, että pienenä äidinkin kanssa kerittiin matonkuteita juuri keväthangilla, puutarhatuolit kannettiin jäälle pilkkimiesten kaveriksi ja kevätaurinko sai lämmittää! Liekö tämä villitys tulee sieltä asti. Jokatapauksessa nyt on pitkä, koko talven kestänyt katonvirkkaushiljaisuus ohi ja koukku kaivettu naftaliinista.

Olisiko se tuo kevät, joka on sekoittanut pääni myös värien suhteen, näin kirjavaa ei ole ennen tullutkaan virkattua... tämä matto tuleekin takapihan terassille eli lämpimämpiä kelejä odotellessa!

Nämä jämäkerät ovat epätasalaatuista, kurjaa virkattavaa, ainakin tarkan ohjeen mukaan, kun kuteen paksuus vaihtelee ja kerät ovat pieniä nyyttejä, siksi kai odottaneetkin korissa jo pidemmän aikaa. Terassin matto on juuri sopivan rento epämääräisille pikkukerille, se ei ole niin justiinsa, malli eli kuteen mukaa ja kerrokset syntyi sitä mukaan mikä miellytti silmää.

Ja pikku-Lily tietysti rakastaa jo tätä vielä keskeneräistä matto!

Mukavaa viikonloppua!

- Hanna -