Olen nyt alkuviikosta käpsehtinyt paljon takapihalla nauttien ihanan aurinkoisista kesäpäivistä, mutta myös vakaa aikomukseni on ollut kitkeä ja kantata, kastella ja lannoittaa, istuttaa ja harventaa... mutta jotenkin olen päätynyt vain siihen pihakeinuun ihmettelemään ja ihastelemaan. (ja virkkaamaan)
Onneksi sain mukavan kesävieraan, nimittäin äitini tuli käymään ja laittoi puutarhahanskat käteen ja sitten alkoi muutes pihalla tapahtua :)
Pihatyöt pitäisikin aina hoitaa näin yhdessä, paljon mukavampaa kun pääsee samalla rupattelemaan. Aloittaminen on usein se vaikein juttu, mutta kun saa vähänkin valmista jälkeä, niin siitä se inspiraatio sitten kasvaa!
Kiitos vielä ihanalle äidille!
Siinä pihatöiden lomassa innostuin vähän kuvaamaankin...
Olen pitänyt meidän pihaa aina sellaisena kevätkukkijana, onhan se kauneimmillaan kun sipulikukat, esikot, sammalleimut, patjarikot, bellikset ja orvokit kukkivat. Mutta kyllä näin heinäkuussakin pihalta löytyi monta kukkijaa ja paljon muutakin kaunista ihasteltavaa ja kuvattavaa.
Päivänkakkaroissa on kaikessa yksinkertaisuudessaan
sitä jotain.
Miten nämä kaksi ihan eri kasvia näyttääkin niin samalta näissä kuvissa... toinen on etu- ja toinen takapihalta, tykkään molemmistä, nimeä en tiedä kummallekaan :)
Voih, yritäpä kylvää siemen kovalle kasvimaan käytävälle hakkeeseen niin ei varmasti idä...
Nämä karanneet orvokit saa kukkia juuri siellä missä haluavat, hellyttäviä :)
Nämä on rypässipuleita, ihan uusi tuttavuus minulle, odotan jo innolla satoa!
Punasipuleita on jo syötykin, mutta en tiedä kannattaako rypässipuleita syödä jo näin varhain.
Mansikkamaan siirto oli projektina keväällä, mutta se jäi... jos sitten vaikka syksyllä :)
Hyvin kyllä tässä vanhassakin kohdassa tulee mansikoita, ainakin kappaleina, mutta kovin ne jää pieniksi. Pieniä tai ei, tosi hyviä ne on ainakin, aika metsämansikan makuisia, reilu pari litraa jo päästy maistelemaan.
Vakaa aikomukseni oli laittaa kaiken syötävän ympärille tuollainen kanaverkko ettei hauvavauva tuhoa niitä. Noh, sain sen tuohon hernemaan ympärille. Nyt sitten vaan komennan ja koulutan...
Näin suht uutena ja itse kokeilun kautta oppineena puutarhurina olen kyllä onnistunut aina hienosti salaattien kanssa. Siis tälläisten perussalaattien, myös ne punalehtiset onnistuu, mutta...
... mutta, mikä ihme se on että jos on vähän rapsakampi tai röpelölehtisempi, thai, rukola tai joku vastaava, niin heti on lehdet syöty ennenkuin kertaakaan ehtii edes yhtä lehdykkää leivän päälle saada...
Olen totaalisen tietämätön kaikista puutarhan ötököistä. Mikähän tämä on kesäkurpitsan lehdellä? Pitäisiköhän sille tehdä jotain?
Raparpereillä on ainakin kokoa! :)
Ja nyt niitä on monta pussillista pakkasessa valmiina odottamassa pääsyä piirakkaan! Kiitos vielä äidille!
Siellä on tänäänkin ihananan aurinkoinen aamu ja piha kutsuu aamupalalle...
Oikein hyvää huomenta kaikille!
- Hanna -
Oikein hyvää huomenta kaikille!
- Hanna -
Ihana piha sinulla!! Tuo valkoinen kukka on joku neilikka kukan muodosta päätellen. Ja raparperin lehdellä on lude. Luteen tunnistaa selkäkolmiosta. En tiedä, aiheuttaako lude mitään raparperille, mutta mansikat se pilaa!!
VastaaPoistaMinäkin tykkään päivänkakkaroista, vaikka niitä meillä alkaa olla jo ympäri pihaa ja meillä myös saa orvokit kasvaa siellä missä haluaa :-)
Kiitos :)
VastaaPoistaLude oli kesäkurpitsan lehdellä, en ole onneksi nähnyt niitä enempää, jos oli vaikka yksinäinen kulkija, toivottavasti :) Voikun mikään ei pilaisi mansikoita, ei muista niin väliä...
Mullakin rucolassa on ötökän syömiä reikiä. En tiedä mikä tuhoja tekee, mutta olen ajatellut että ilmaahan ne reiät vaan on... ja siis omaan salaattiin käyttänyt vaikka ovatkin vähän rumia :P
VastaaPoistauusi salaattilaji, reikärucola :D
Poista